Istuttava ruohonleikkuri?

Puutarhahörhöilyn satoa

Puutarhuri on hengissä.. väsyneenä raskaiden parin vuoden jälkeen, mutta hengissä! Moni nurkka on pihalla rempallaan ja pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota, mutta stressiä ei saa puutarhasta ottaa. Ei se sieltä karkaa ja rikkiksetkin odottavat kitkijää - valitettavasti. Eilen illalla tosin naapurin kissa kävi närppimässä kitkentäjätteitä ja yritin ehdottaa sille samojen kasvien nakertamista suoraan kukkapenkistä. Tulkitsin paikalta poistumisen juuri kitketylle alueelle pissien kieltäytymiseksi :) Mutta täällä puutarhailu siis jatkuu rennolla otteella edelliskesän laiminlyöntejä korjaten.

Ensimmäistä kertaa aikoihin oli myös aikaa ja energiaa osallistua seudun puutarhahöperöiden reissulle. Klorofyllin idän ja kaakon osaston kanssa käytiin pari viikkoa sitten Tuomiojan tarhalla Kangasniemellä ja Tommolan tilalla Leivonmäessä. Ensimmäisen paikan saalis oli vaatimaton, vain kolme purkkia, mutta toisesta planttuja lähti mukaan useampi. Päivä oli helteinen ja taisin saada reissulla auringonpistoksen. En siksi että puolustelisin sillä kasvihankintoja, vaan ihan oikeasti, sillä kärsin illalla palelusta ja huonovointisuudesta. Auringonpistoksesta huolimatta päivä oli oikein onnistunut ja antoisa!

Muihin taimisto-ostoksiin täytyy palata sitä mukaa kuin saan niitä istutettua ja taimien ympäristöä siivottua, mutta tässä kaksi mitkä eilen pääsivät maahan.

Pidän kovasti mehitähdistä ja mehiparrasta ja muistakin kivikkoon sopivista kasveista. Talon edustan ylimmälle muurikivitasanteelle istutin Tommolasta hankkimani marmorimehitähden Sempervivum marmoreum. Valkoiset pilkut eivät ole tyypillinen ominaisuus marmorimehitähden habituksessa, vaan johtuvat kastelukannun pohjalle jääneestä kalkista joka kasteluveteen yhdistettynä teki valkoisia pisaroita kasvin pinnalle. Huomiselle luvattu sade huuhtonee ne pois...    

Samaiselle muurikivitasanteelle  maksaruohojen seuraksi muutti myös Tommolasta hankittu varpulinnunruoho Polygala chamaebuxus. Vaaleanpunaisen ja keltaisen yhdistelmä laittaa värisilmäni siristelemään, mutta jos luonto on luonut kasvin tällä yhdistelmällä, mikä minä olen sitä moittimaan. Naapurissa asuu keltamaksaruohon ja lyydianmaksaruohon lisäksi mm. lusikkamaksaruohoa, joten samanlaisia sävyjä alueelta löytyy jo ennestäänkin.

Riitelev.. tai siis epätavallisesta väriyhdistelmästä huolimatta pikkuinen on valloittavan suloinen ja siksi se lähtikin taimistolta mukaan vaikka normaalisti pyrin suosimaan helposti menestyviä kasveja. Ainavihannan varpulinnunruohon kohdalla on varottava talvimärkyyttä ja kevätahavaa. 

Rakastavaiset

Toinen kurkottaa korkeuksiin ja toinen elää aina vain päivän.. tuhoontuomittu suhde?

Päivänlilja on saanut nimensä siitä että yksi kukka kestää noin päivän, joillakin lajikkeilla pidempäänkin. Tämän vanhan keltapäivänliljan sain työkaverilta ja se on kiitollinen kukkija vuodesta toiseen. Olen jakanut kasvustoa jo usean kerran ja palkintona on aina lisää kukkia. Kukat myös tuoksuvat ja tätä pitäisikin istuttaa myös lähelle kulkureittiä ettei tarvitsisi mennä kukkapenkin takalaitaan tuoksuttelemaan.

Ystävänsä tuliköynnöskuusaman hankin pari vuotta sitten Viherlandiasta nähtyäni kuvia upeista vanhoista köynnöksistä. Meillä se on vielä aika pieni, mutta annetaan sille aikaa kasvattaa kunnon juurakko ja ehkä sitten alkaa vanhoista heinäseipäistä kyhätty kehikko täyttymään..

Tuliköynnöskuusaman luvataan talvehtivan eteläisimmässä Suomessa, mutta ei tuo näytä tienneen olevansa kolmosvyöhykkeellä. Ei sitä ole tiennyt hurmevaahtera tai mustaseljakaan, saati sitten kirjokuusama tai erilaiset happomarjat. Kaikissa vyöhykkeenä kakkonen tai jopa ykkönen ja edelleen porskuttavat. Ruusu- ja helmiorapihlajat eivät oikein ole pitäneet täkäläisistä talvista ja ovat osin paleltuneet, mutta pukkaavat uutta kasvua. Olkoot sitten pensaita.

Kukkien kuningatar

Meidän pihassa alkoi pionien aika! Siitä voi kiistellä loputtomiin onko kukkien kaunotar ruusu vai pioni, ihania ovat molemmat. Viime vuosina vaaka on omalla kohdallani kallistunut pioneihin, ne vain ovat helppoutensa ja kauneutensa ansiosta lempikukkiani.
 

Ensimmäisenä nuppunsa avannut kaunotar on tuntematon.. puutarhamessuilta kolmen pionin kimppakassissa ostettu. Kahdessa muussa oli nimilappu, tässä ei. Avautuva kukka on selvästi vaaleanpunainen, vanhetessaan kukat muuttuvat lähes valkoisiksi.

Kuten muutkin suuret, kerrotut kukat, tämäkin keräsi sunnuntain vesisateesta liikaa painolastia jonka vuoksi taipui maata kohti. Napsin kukkia maljakkoon sekä kotiin että työpöydälle. Aamulla työhuoneen oven avattuani totesin että koko huoneessa leijailee vieno pionin tuoksu.

Tämä tuntematon kaunotar on juuri sitä mitä pionin kuuluu olla!

Valkoinen pilvi

Keittiön ikkunan taakse oli ilmestynyt eilispäivän aikana valkoinen pilvi kun luumupuu avasi kukkansa!

Naapuripuussakin on jo muutamia kukkia auki eli kirsikka seuraa ihan kannoilla. Marjatuomipihlaja myös, ihan kohta...

Kukkapenkissäkin oli valkoista ja pilvenpehmeää, yksi suosikeistani. Valkoinen tarhakylmänkukka on avannut jo monta kukkaa.

Kukat ovat suloisuudessaan vertaansa vailla, niin pehmoisennäköisiä kaikkine karvoineen! Mutta täytyyhän sitä kylmänkukalla turkki olla..

Ostin tarhakylmänkukan oman kylän puutarhalta useita vuosia sitten ja se on kukkinut aina vain enemmän vuosi vuodelta. Sininen lajitoverinsa ei selvinnyt yhtä hyvin, vaan katosi toissatalvena. Hankintalistalla on uusi..

Kivi 0 - ihmisvoima 1

Viiden vuoden projekti? Toivottavasti ei sentään, mutta pian neljä vuotta. Vuonna 2008 liioittelija-mies sai päähänsä haluta pihalle isommankin lätäkön pienen suihkulähteen lisäksi.Sinä kesänä maahan ilmestyi kuoppa. Seuraavana kesänä oli tarkoitus jatkaa, mutta varsinaista kesälomaa ei ollut - oli vain hoitovapaa ja kaikkihan tietävät että iloisen, virkeän, pienen koiranpennun hoitaminen on täysipäiväistä työtä! Viime kesänä elettiin tilanteessa että kuopan pohjalla oli kivi joka ei sieltä noussut vain miesvoimin. Tänä kesänä todettiin että ei nouse etanadynamiitinkaan avulla..

Myöskään talven kivessä olleet reiät eivät halkaisseet kiveä. Eikä siis tänä keväänä kokeiltu etanadynamiitti.

Mutta tämä sen teki! Se on välineistä kiinni!

Sieltä nousee! Milli milliltä, mutta parissa tunnissa kivi nousi kuopan reunalle. Yksi kiveen poratuista rei'istä ulottui kiven läpi, mikä osoittautui onnenpotkuksi. Vuosikymmeniä vanha auton hinausköysi saatiin ujutettua reiästä läpi ja kiinni liinoihin.

Kaksi taljaa (kesto 2500kg ja 4000kg)  ja katkennutta vaijeria, katkennut liina ja muutamia ruhjeita myöhemmin kivi on kuopan reunalla! Uskomattominta tässä oli se että vanha köysi kesti paremmin kuin liina ja se että 4 tonnin taljan vaijeri katkesi kun lopulta kiven nosti köykäisempään käyttöön tarkoitettu ketjutalja.

Matkan varrella on kuultu useita kertoja kehotuksia hankkia joku kone paikalle hoitamaan homma, mutta ihmisvoima kuitenkin riitti! Ja viimein kun löytyin oikea työväline, vieläpä melko kevyesti.. itsehän toki puhun vain sivusta seuraajan roolissa, sillä panokseni tähän hommaan koostui kuvaamisesta ja kiven liikkeiden tarkkailusta :)

Ehkä me eläkeiässä istutaan pihakeinussa juomassa kahvia ja ihaillaan vieressä liplattavaa suihkulähdettä..

Kesä!

Kai voi sanoa että on kesä jos on vuoden ensimmäinen hellepäivä?

Iltapäivällä saatiin pienen sadekuuron lisäksi rankkasadetta ja rakeitakin, minkä jälkeen lämpötila laski, mutta edelleen tarkeni pihalla lyhythihaisessa!